Lintuinfluenssa ja golf

Näin kauden alkaessa on paikallaan kerrata ja muistuttaa golffareitakin maailmanlaajuisesta, vaikkakaan ei uudesta ongelmasta.

Käsittelimme Master Golf Club ry:n johtokunnan kokouksissa jo syksyllä 2005 po. asiaa. Päätimme odottaa virallista ohjeistusta viranomaisilta. Kun mitään ei kuulunut liittyen golfkenttiin, eikä SGL ollut reagoinut asiaan, päätin tiedustella kirjallisesti asiaa helmikuussa 2006 Maa- ja metsätalousministeriöstä. Tässä saamani virallinen vastaus, joka tuli kiitettävän nopeasti.

—– Original Message —–
From: ”Lintuinfluenssa”
To: ”Hannu Gabrielsson”
Sent: Thursday, February 23, 2006 11:55 AM
Subject: RE: Golf ja lintuinfluenssa?

Hei!
Kiitos kysymyksistänne!
Kuivunut uloste ei ole tartuntavaarallista. Tuoreeseen ulosteeseen sen
sijaan ei tule koskea paljain käsin. Golfpalloa kasasta poimittaessa olisi
siis hyvä käyttää esimerkiksi kertakäyttöisiä kumihanskoja ja pestä pallo.
Käsien pesusta mahdollisen ulostekontaktin jälkeen tulee huolehtia käsien
pesusta vedellä ja saippualla.
Kuolleisiin ja sairaisiin lintuihin ei niin ikään pidä ilman hanskoja
koskea.
Golfin peluuta voi näin ollen jatkaa huoletta myös tänä kesänä!

ystävällisin terveisin,
maa- ja metsätalousministeriö

________________________________

From: Hannu Gabrielsson [mailto:hannu.gabrielsson@kolumbus.fi]
Sent: Thu 2/16/2006 2:28 PM
To: Lintuinfluenssa
Subject: Golf ja lintuinfluenssa?

Golfkausi 2006 lähestyy kovaa vauhtia. Toimin Master Golf Club ry:n
kapteenina ja olen jo saanut aktiivisilta jäseniltä erilaisia kysymyksiä.
Kaksi kenttäämme sijaitsevat Espoon Bodomin järven läheisyydessä ja
ympäristössä. Toisen kentän muutaman väylän valtaa keväisin jokunen ns. rauhoitettu
Kanadan hanhi/valkoposkihanhi. Myös joutsenet viihtyvät ympäristössä. Viime
kesänä vesiesteessämme viihtyivät samanaikaisesti joutsenpesue, hanhipesue
ja sorsapesue sulassa sovussa. Väylillä näkee lintujen jätöksiä, jopa
kiusaksikin asti. Joillakin kentillä hanhia on jopa sadoittain, meillä vain
muutamia. Kuinka meidän golffareiden tulee suhtautua asiaan tai millaisia
ohjeita antaa jäsenillemme? Toisilla ihmisillä on ”vilkkaampi” mielikuvitus,
esim. jos pallo on ns. jätöksessä. Pallohan tulisi pelata niin kuin se
makaa, elleivät säännöt toisin salli. Tästä asiasta olisi hyvä informoida jäsenistöjä viimeistään huhtikuun alkupuolella. Tietojeni mukaan ainakaan Suomen Golfliito ei vielä ole
reagoinut asiaan. Jäsenistön lisäksi asia on relevantti kenttähenkilökunnan
suhteen. Pelaajien ikähaitari hiukan liioitellen on vauvasta vaariin.

Informaation toivossa, sitä odotellen ja terveiden lintujen liverrystä
kaivaten…

Master Golf Club ry
Hannu Gabrielsson
kapteeni
050-52 52 472

Suomen Golfliiton sivuilta löytyy nyt myös selkeä ohjeistus golffareille. Kas tässä!

10.03.06



Lintuinfluenssan lähestyessä Suomea on kentiltä tullut useita kyselyjä siitä, miten pitäisi toimia. Golfin pelaamiseen ja kentänhoitoon sovellettavissa olevia ohjeita löytyy Maa- ja metsätalousministeriön kotisivuilta: http://www.mmm.fi/.


Mitä teen, jos jokin esine (esim. golfpallo) on pudonnut linnun jätökseen?
Kuivunut uloste ei ole tartuntavaarallista. Tuoreeseen ulosteeseen ei tule koskea paljain käsin. Huolehdi käsien pesusta vedellä ja saippualla.

Miten tulee toimia, jos on käsitellyt luonnonlintujen ulosteita tai sulkia?
Luonnonlinnut kantavat usein taudinaiheuttajia, kuten salmonellaa, joten linnun ulosteiden ja likaantuneiden sulkien käsittelyn jälkeen on syytä pestä kädet vedellä ja saippualla.

Miten [alusten] henkilökunnan on suojauduttava puhdistaessaan suurta määrää tuoreita vesilintujen ulosteita?
Tilanteissa, joissa joudutaan puhdistamaan suuria määriä vesilintujen tuoreitakin ulosteita ja erityisesti tilanteissa, joissa roiskeiden syntyminen on todennäköistä, on hyvä käyttää suojavaatetusta, maskia ja suojalaseja. Lisäksi kädet pestään ja mielellään desinfioidaan lopuksi.

Miten tulee toimia, jos kuistilla/puutarhakalusteissa/laiturilla tms. on lintujen jätöksiä?
Kuivuneet jätökset eivät aiheuta tartuntavaaraa.
Pese jätökset pois vedellä ja saippualla (tavanomaisella pesuaineella). Vettä läpäisemättömien, desinfioitavien tai kertakäyttöisten hanskojen käyttö on suositeltavaa. Pese kädet lopuksi huolellisesti vedellä ja saippualla. Myös käsien desinfiointiin tarkoitettua desinfektioainetta voi käyttää käsien pesun jälkeen.

Miten toimia, jos löytää yksittäisen kuolleen luonnonlinnun?
Yksittäisten kuolleena löydettyjen tai sairaiden luonnonlintujen tutkimista lintuinfluenssan varalta ei nykytilanteessa pidetä tarpeellisena. Muita luonnonlintujen kuolinsyytutkimuksia tehdään edelleen Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen (EELA) Oulun alueyksikössä.

Asutuksen läheltä löytyneeseen kuolleeseen luonnonlintuun ei tule koskea käsin. Se tulisi haudata maahan noin 40 cm:n syvyyteen.

Miten toimia, jos löytää useita kuolleita luonnonlintuja?
Jos luonnonlintujen joukkokuolemia havaitaan, on syytä ottaa yhteyttä lähimpään virkaeläinlääkäriin. Joukkokuolemana voidaan pitää esim. yli viiden kuolleen joutsenen tai yli kymmenen muun kuolleen linnun löytymistä.

Voiko lintuinfluenssa tarttua ihmiseen?
Ihmiset, jotka ovat sairastuneet H5N1-infektioon, ovat saaneet tartunnan käsiteltyään lintuinfluenssaan sairastunutta tai kuollutta siipikarjaa tai sen eritteitä. Yhtään tapausta, jossa ihminen olisi saanut lintuinfluenssatartunnan suoraan tai epäsuoraan luonnonlinnuista, ei ole kuvattu. Lintuinfluenssa tarttuu ihmiseen erittäin huonosti.

Miten pitkään virus voi säilyttää taudinaiheuttamiskykynsä?
Virus voi säilyä melko pitkään eläimen ulkopuolella, ennen kaikkea viileässä ja kosteassa ympäristössä. Sen on todettu säilyvän esimerkiksi lietteessä 105 vrk, lannassa 30–35 vrk (4 ºC) tai 7 vrk (20 ºC). Virusta on löydetty myös luonnonvesistä. Kuivuminen ja lämpö tuhoavat viruksen tehokkaasti.

Happamat puhdistusaineet (pH <5) ja rasvaliuottimet tuhoavat nopeasti viruksen infektiviteetin (taudinaiheutuskyvyn). Virus kestää myös huonosti lämpöä ja siksi lämpökäsittelyä (saunotusta yli 70 ºC:n lämmössä) voidaan käyttää ihmisten ja vaatteiden desinfektioon. Voivatko ihmiset Euroopassa saada lintuinfluenssatartunnan? Suurimmalle osalle väestöä tartuntavaara on olematon. Tartuntavaarassa ovat ihmiset, jotka asuvat sellaisilla tiloilla, joilla on todettu lintuinfluenssaa. Tartuntavaarassa ovat lisäksi henkilöt, jotka osallistuvat tautiin sairastuneiden lintujen hävittämiseen tai käsittelevät niiden jätöksiä. Kaikkia Euroopan kansalaisia kehotetaan noudattamaan tavanomaista hyvää henkilökohtaista hygieniaa riippumatta siitä, kuuluvatko he erityiseen riskiryhmään vai eivät oleskellessaan maissa, joissa H5N1-lintuinfluenssa on todettu tai epäillään. Lintujen koskettelun jälkeen on tärkeää pestä kädet vedellä ja saippualla. Sairaiden tai kuolleena löydettyjen lintujen koskettelua tulee välttää. Koska golfkentillä käsienpesupaikkoja ei välttämättä ole kesken kierroksen tarjolla, suositellaan esim. evästaukojen varalta pelaajille mukana pidettäväksi käsien desinfiointiin tarkoitettuja, apteekeista saatavia valmisteita (nesteet, geelit, pyyhkeet). Kristiina Laukkanen Lisätietoja: Kenttäkonsultit Kristiina Laukkanen 040-557 5976 Harri Walden 0400-710 383 PS. Suomesta ei ole löytynyt vielä lintuinfluenssaa. Lintuinfluenssa on lintujen tauti, joka tarttuu huonosti ihmiseen. Yhtään tautitapausta, jossa lintuinfluenssa olisi tarttunut luonnonvaraisesta linnusta ihmiseen, ei ole osoitettu. Kaikki tartunnan saaneet ihmiset ovat olleet kosketuksissa sairastuneeseen siipikarjaan. Terveiden lintujen liverrystä odotellessa ja perushygienia edelleenkin kunniassa. Ei siis ole syytä tässä vaiheessa suurempaan huoleen tai ylireagointiin eli otetaan asiat asiaan kuuluvalla vakavuudella! Puhtoista ja iloista golfkautta 2006 Masterissa, sinne on kiva tulla ja siellä on kiva olla! Puhtaasti. Hannu Gabrielsson MGC ry, kapteeni gsm 050-52 52 472, hannu.gabrielsson@kolumbus.fi 14/04/2006

By | 2006-04-14T00:00:00+00:00 huhtikuu 14th, 2006|Uutiset|0 Comments