RAVINTOLA 2017-04-25T15:03:17+00:00

RAVINTOLA

Aukioloajat

Ravintola:
Ark 8:00-22:00 vkl 8:00-22:00.
Taukokioski:
Ark 10:30-18:30 vkl 10:30-18:30. Viikkokisapäivinä klo 20 asti molemmilla kentillä
Tiedot päivitetty 10.08.2017 14:33

Yhteystiedot

Ravintola Bodomin Kartano
09 84 92 30 70


Varaukset ja tiedustelut:
Mikko Heinonen
+358 50 66145
mikko.heinonen@lumopalvelut.fi

Ravintolapäällikkö Kaarlo Pinola
puh. 045 670 9969
kaarlo.pinola@lumopalvelut.fi

Keittiömestari Kalle Tanner
kalle.tanner@lumopalvelut.fi

Ravintoloitsija Mikko Heinonen
puh. 050 66145
mikko.heinonen@lumopalvelut.fi

Kartanon tarina

Bodomin kartano sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Bodom-järven rannalla Espoossa. Bodomin kartanolla ja sen mailla on satoja vuosia pitkä ja vaiheikas historia.

Bodomin ratsutila muodostui noin 1540 kolmen tilan – Bodom, Kneppens ja Jork – yhdistyessä avioliittojen ja perintöjen kautta. Myöhemmin siihen liitettiin vielä alueen neljäs tila Smeds. Ensimmäisenä Bodomin tilanomistajana voidaan pitää Olof Joanssonia, joista on kirjoissa omistajamerkintä jo 1492. Alkuajoista lähtien Bodomin omistaja myös vaihtui usein.

Perimätiedon mukaan Bodomin kartano on saanut nimensä ranta-aittojen mukaan. Järven rantamaita kuljettiin Espoon kirkolle ja jouduttiin kulkemaan rannassa olevien aittojen (ruots. Bodar) vieritse (om).

Itse päärakennuksen eli nykyisen klubitalon rakennutti kenraalimajuri Karl Johan Jägersköld 1790-luvulla. 1797 valmistunut kartano on tyyliltään myöhäiskustavilainen ja sen alkuperäisilme on osin säilynyt tähän päivään. 1805 laaditun palovakuutuskertomuksen mukaan kartano on 43 kyynärää pitkä, 23 kyynärää leveä ja seinät ovat 7 kyynärää korkeita. Rakennus on noin kaksi kyynärää korkealla kivijalalla. Mansardikatto on katettu laudoilla, vaikka perimätieto kertookin, että aikoinaan se oli ainakin osittain tuohtua. Rakennuksessa oli suuri sali, seitsemän kamaria, keittiö, kaksi eteistä ja ruokakomeroita.

Myös puutarha on saanut osan nykyisestä muodostaan jo 1800-luvun alussa, mm. historialliset tammet istutettiin tuolloin ja osa muistakin vanhoista istutuksista on peräisin jo tuolta ajalta.

Ehkä tärkein ja huomattavin muisto Jägersköldien ajalta on edelleen paikaltaan löytyvä vellikello, joka on valmistettu Tukholmassa 1794 ja roikkuu vanhan tallin, nykyisen bägivaraston, harjalla ja soi edelleen moitteettomasti. Vuonna 1837 kartano myytiin senaattori, todellinen valtioneuvos Bror Ulrik af Björkstenille. 1800-luvulla Bodomin historia voidaan tulkita vain yleisistä kertomuksista sen ajan säätyläisistä ja kartanoista. Jägersköldien ja af Björkstenien vaiheista on olemassa varsin vähän tietoa ja seuraava Bodomin kartanon historiasta kertova merkintä ilmoittaakin myynnistä Nikolai Johann Heimbürgerille 1881.

Bror Ulrik af Björksten ja hänen vaimonsa omistivat kartanon vuosina 1837-1856

Bror Ulrik af Björksten ja hänen vaimonsa omistivat kartanon vuosina 1837-1856

1885 vanhaa kartanoa alettiin ensimmäisen kerran todenteolla uusia. Esimerkiksi vanha valkoinen rappaus korvattiin puisella vaakavuorauksella. Perusteellisemmin ulkonäköön on vaikuttanut arkkitehti Alexis Stierncreutzin suunnittelema peruskorjaus (1929-1930), jolloin ylin mansardikerros sisustettiin kokonaan asuinkäyttöön.

1900-luvun alussa kartanolla oli kuusi torppaa ja pinta-alaa noin 600 hehtaaria, joista peltoa oli noin 185 hehtaaria. Isoimmillaan tila on omistanut maata ja metsää yli 1000 hehtaaria ympäri Bodom-järven rantoja. Kartanon talli on rakennettu 1925 noin 25 hevoselle, navetta ja sen aikainen työväen asunto on kumpikin purettu.

Reilut 20 vuotta sitten purettiin myös kasvihuone, jossa Nikolaus Heimbürger kasvatti orkideoita. Bodomin kartanonväen toinen asuinrakennus oli alun perin länsirinteellä noin 50 metriä vanhasta rakennuksesta. Sen oli rakennuttanut Hans Nikolai Ludvig Heimbürger vuonna 1908/09 asunnokseen, jättäen vanhan kartanon isälleen Nikolaille. Rakennus paloi vuonna 1928 ja sen mukana myös Heimbürgerin suvun historiaa, kuten vanhat maalatut muotokuvat ja kaikki suvun asiakirjat. Pian sen jälkeen vanhasta, jo melkein autioituneesta, kartanosta tuli kokovuotinen pää- ja asuinrakennus.

Alun perin Bodom on ollut tyypillinen karjatila lehmineen, lampaineen ja hevosineen, mutta 1900-luvun puolivälissä ei karjanpito enää kannattanut ja Bodom siirtyi pelkästään viljan – kuten ruis, vehnä ja mallasohra – tuottamiseen. Bodomissa harjoitettiin myös laajaa kauppapuutarhatoimintaa (nykyiset Master-kentän väylät 1-7), jossa tuotettiin mm. kaalia, papuja, mansikoita, vadelmia ja herneitä.

Kartanon lisäksi on tärkeää mainita myös puutarha ja etenkin vanha terassi, joka on todennäköisesti rakennettu 1900-luvun alussa arkkitehti Bengt Schalinin suunnitelman pohjalta. Tarkoitus oli alun perin muuttaa piha geometriseksi muotopuutarhaksi, mutta suunnitelma jäi suurelta osin toteuttamatta.

Niin sanottu kukkiva terassi toteutettiin yksinkertaistettuna ja takapihan puolelle sijoitettiin krokettikenttä ja hedelmäpuutarha. Terassilta johti myös hiekkakuja järven rantaan. Kartanon pihalta löytyy vanhojen tammien lisäksi jalavia, pyökkejä ja vaahteroita. Lisäksi kartanoon johtaa vanha koivukuja, jonka toisessa päässä on tienviittana kivipylväs, johon on kaiverrettu Bodomin ohella myös seudun muiden kartanoiden nimet.

Nikolai Heimbürger, joka oli muuttanut Pietarista Tartoon Liivinmaalle, kävi Suomessa 1880 tapaamassa äitiään, joka Suomen kansalaisena oli muuttanut Helsinkiin ja ostanut kesäpaikakseen Bodomin vierestä Högnäsin tilan. Nikolai ihastui Suomeen ja pyysi äitiään ottamaan selvää olisiko hänelle sopivia kartanoita kaupan. Myytävänä oli Kilon, Pikkalan ja Bodomin kartanot, joista Nikolain valinta osui luonnollisesti Bodomiin.

Venäjän vallankumouksen aikana Bodomiin tuli suuri osa Heimbürgereiden suvusta ja parhaimmillaan siellä asui noin 6-7 perhettä. Suku joutui lähtemään Venäjältä vaikeissa olosuhteissa ja Gunnar Heimbürger kertookin esi-isiensä mm. leikanneen taulut kovassa kiireessä raameista mukaansa ja jättäneen muun taaksensa.

Talvi- ja jatkosodan ajalta ei Bodomista ole tarkkaa tietoa. Kaupungista tuli tietysti kartanoon pakolaisia, joita oli parhaimmillaan noin 30 kartanon vieraina. Sodan jälkeen kartanoon tulivat evakuoidut. Viimeiset evakot lähtivät Bodomista jo pian rauhan tulon jälkeen.

Osittain juuri lisääntyneen jokamiehen oikeuden ja kontrolloimattoman kartanon maiden hyväksikäytön vuoksi Gunnar Heimbürger – Bodomin viimeisin omistaja ennen Master Golfia – päätti perustaa golfkentän. Ensimmäiset maat Master Golf Course Oy osti jo 80-luvulla ja ympyrä sulkeutui niin masterilaisten kuin Heimbürgereidenkin tyydytykseksi vuonna 2000 kartanon siirtyessä samoihin käsiin MGC Oy:n omistukseen.

Vaikka päätös kartanon ja sen lähistön (ns. kantatilan) ostamisesta tehtiin jo vuonna 2000, jäivät asuinrakennukset Heimbürgerin perheen käyttöön kevääseen 2002 asti. Kartanorakennusta on kunnostettu arkkitehdin valvonnassa, esimerkiksi ikkunoiden ja ovien puitteet on kunnostettu, kartano uudelleen maalattu ja terassien rakenteet vahvistettu. Sisältä kartano on maalattu ja sisustettu golfklubille sopivaan tyyliin paikan historiallisuutta kuitenkaan unohtamatta.

Vuosisatojen kuluessa on vanha kartano ja sen ympäristö muuttunut useaan kertaan, jopa niin, ettei 1794 rakennettua taloa edes tuntisi samaksi. Kuitenkin kartanosta on säilytetty sen historiallisuus, jonka jokainen voi tuntea kävellessään sen avarissa saleissa tai vanhalla kiviterassilla.

Bodomin tilan ja kartanon omistajia

Olof Joansson 1492-1540
Henrik Pedersson 1540-1544
Mickel Hindersson 1545-1579
Erik Mickelsson 1580-1586
Påvel Mickelsson 1589-1601
Simon Kepp, ratsumies 1605-1609
Knut Eriksson, ratsumies 1611-1629
hänen leskensä Gertrud 1629-1634
Klas Knutsson, ratsumies 1635-1649
Isak Olofsson, nimismies 1650-1654
hänen leskensä Lisbetha Sigridsdotter 1654-1655
Johan Eriksson Orre, nimismies 1663
Andreas Hellenius, rykmentinkirjuri 1664-1669
hänen leskensä Kristina Karlsdotter Greek 1669-1670
Daniel von Schlegel, majuri 1671-1673
Daniel Thorsberg, rahastonhoitaja 1674-1682
hänen vävynsä Sven Brenner, kirkkoherra 1683-1704
hänen perillisensä 1704-1707
hänen kälynsä mies Abraham Collinus, kirkkoherra 1708-1736
Anders Ersberg, kersantti 1737-1738
Anders Söderstedt, manttaalikomissaari 1738-1744
hänen leskensä 1744-1747
Henrik Rodin, nimismies 1748-1776
Frederik Söderstedt, kersantti 1762-1789
hänen leskensä Charlotta 1789-1792
Karl Johan Jägersköld, kenraalimajuri 1794-1814
hänen leskensä Katarina Elisabet 1814-1832
hänen tyttärensä, majurin rouva Sofia Maria Wahlberg 1832-1837
Bror Ulrik af Björksten, senaattori, todellinen valtioneuvos 1837-1856
Frans Henrik af Björksten, hovioikeuden ylimääräinen notaari 1856-1861
Karl Ulrik af Björksten, kapteeni 1861-1873
Axel Gabriel af Björksten, esittelijäsihteeri 1873-1881
Nikolai Johann (Colia) Heimbürger, tilanomistaja 1881-1911
Hans Nikolai Ludvig Heimbürger, kunnallisneuvos, agronomi 1911-1939
Hans Åke Heimbürger, agronomi 1939-1986
Hans Ernst Gunnar Heimbürger, maanviljelijä 1986-2000
Master Golf Course Oy, golfyhtiö, 2000-